Hoitokalastus

Hoitokalastus lyhyesti

Hoitokalastus on vesienhoitoa ja vesistöjen, kuten järvien rehevöitymisen torjuntaa ja kunnostusta kalastamalla. Hoitokalastukselle on monia muitakin termejä, kuten esimerkiksi ravintoketjukunnostus, poistokalastus, tehokalastus ja biomanipulaatio. Hoitokalastuksen tavoitteena on yleensä mahdollisimman tehokas särkikalan poistopyynti. Pääsaalislajeina ovat usein särki, lahna, pasuri ja salakka, mutta järvikohtaisesti myös kiiski ja pieni ahven. Yleisimmät ja tehokkaimmat menetelmät ovat kokemuksemme mukaan syysnuottaus ja kevään rysäpyynti, mutta myös esimerkiksi ojapyynti ja talvinuottaus ovat hoitokalastukseen soveltuvia menetelmiä.

@kihvila Keväistä hoitokalastusta rysillä. Mukavaa ja tehokasta kaiken kalan pyyntiä, jossa saaliina yleensä särkikalat kuten särki ja lahna sekä pienet ahvenet. Tavoitteena usein järven kalastorakenteen kunnostus lisäämällä peto-saalissuhdetta, leväesiintymien vähentäminen ja veden laadun parantaminen. #hoitokalastus #kaupallinenkalastus #rysä #kevätkalastusta #särki #ammattikalastus ♬ alkuperäinen ääni - Petteri Kiiskilä

Rehevöityneen järven ongelmat

Hoitokalastuksen kautta monien järvien rehevöitynyttä tilaa voidaan parantaa merkittävästi ja kustannustehokkaasti.

 

Rehevöityneen vesistön ongelmat ovat runsaat. Yleiset kesäiset leväesiintymät, jotka estävät virkistyskäyttöä ja veden käyttämistä muutoinkin. Vesi on usein sameaa sekä levästä että kalaston vaikutuksesta. Kalasto on usein yksipuolisen särkikalavaltainen, monesti kääpiöitynyt ja hidaskasvuinen. Petokaloja on liian vähän, eikä ravintoketju toimi normaalisti.

 

 

Normaalissa, toimivassa järven ravintoketjussa kasviplankton on tuottajana, jota syö eläinplankton, jota syövät planktivoriset kalat (kuten pienemmät lohikalat, särkikalat, pienet kaikkien lajien kalayksilöt), joita syövät petokalat. Suuri särkikalan- ja muiden planktonin syöjien ylisuuri kanta romahduttaa eläinplanktonin määrän. Erään ravintoketjun portaan puuttuessa kasviplanktonin (levien) määrä voi kasvaa räjähdysmäisesti. Merkittävän särkikalavaltaisessa vesistössä myöskään petokalat eivät enää kykene yksin korjaamaan tilannetta. Järvessä syntyy rehevöitynyt, sisäkuormitteinen tila, jota särkikalat ovat erinomaisia ylläpitämään.

 

Ravinteita on kierrossa liikaa, kuten fosforia ja typpeä. Koko järveä hyödykseen käyttävät särkikalat sekä syövät eläinplanktonia, että pohjaeläimiä. Pohjan pöyhiminen vapauttaa ja pitää kierrossa merkittävät määrät ravinteita. Järven fosforista jopa 98% on varastoituneena pohjan sedimentissä, vain n. 2% ollessa vapaasti kierrossa. Usein järvissä fosfori on rajoittava tekijä esimerkiksi leväkukintojen osalta.

 

 

Vaikka rehevöityminen on pitkäaikainen prosessi, johon vaikuttaa merkittävästi myös ulkoinen kuormitus esimerkiksi valuma-alueen kautta, on hoitokalastus usein hyvin tehokas keino järven tilan parantamiseen. Pitkäaikaisiin ja kestävimpiin vaikutuksiin myös ulkoista kuormitusta tulee selvittää, ja mahdolliset ongelmakohdat olla korjattuna.

Kalastamalla kuntoon?

Hoitokalastus on usein helpoin ja kustannustehokkain keino rehevöityneen järven kunnostukseen. Lisäksi se on ainoa keino, jolla myös vinoutunut kalakanta ja ravintoverkko pystytään kunnostamaan.

 

Hoitokalastussaaliin, kuten särkikalan, myötä järvestä poistuu jopa n. 8kg fosforia ja typpeä n. 28kg per tonni. Sillä voidaan siis merkittävästi vaikuttaa myös juurikin kierrossa olevien ravinteiden määrään poistamalla ne järvestä. Tämän lisäksi lisävaikutuksena on pohjan pöyhinnän väheneminen, joka vähentää järven pohjan sedimentistä kiertoon vapautuvan fosforin määrää entisestään.

 

Onnistuneen hoitokalastuksen myötä järven leväesiintymät vähenevät, vesi kirkastuu, petokalojen suhteellinen määrä kasvaa ja kalasto muuttuu siten monipuolisemmaksi. Järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.

@kihvila Vähän isompaa saalista syysnuotalla hoitokalastuksissa, tällaisetkin on paikoin mahdollisia. Saaliskalat päätyivät hyötykäyttöön rehuksi. Hoitokalastus on tehokasta vesienhoitoa ja kalastorakenteen kunnostusta, jolla voi saada merkittäviä ja näkyviä tuloksia melko nopeastikin! Hoitokalastuksia suoritetaan ympäri Suomea. #syyskalastus #ammattikalastus #kaupallinenkalastus #kalastus #hoitokalastus #särki #lahna #nuottaus #kalastus2023 ♬ alkuperäinen ääni - Petteri Kiiskilä

Suoritamme hoitokalastuksia ammattitaidolla ja toimivaksi todetulla kalustolla esimerkiksi kunnille, yhdistyksille, kalastuskunnille sekä ELY-keskukselle. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitani on isäni, iktyonomi Aulis Kiiskilä, sekä kalabiologi Arto Hautala (Tmi Arto Hautala), jotka molemmat suorittavat hoitokalastuspalveluita noin 30 vuoden kokemuksella, sekä ammattikalastajat Jouko Lampela ja Eemeli Koivisto. Kaikissa hoitokalastuskyselyissä voitte olla yhteydessä myös Aulis Kiiskilään (puh. 0505486824) tai Arto Hautalaan (https://www.artohautala.fi/)

Hoitokalastuksen tärkeimmät kohteet ja menetelmät

Hoitokalastuksia olen suorittanut vuodesta 2020 ammattimaisesti ja minulla on kokemusta menetelmistä jo sitä edeltävältä ajalta. Kokonaissaaliini hoitokalastuksista on jo yli 500 tuhatta kiloa, ja olen hoitokalastanut useilla kymmenillä järvillä Suomessa ja Ruotsissa. Tärkeimmät kevään rysäpyyntikohteeni ovat olleet mm. Iidesjärvi (65 ha) Tampereella, Tykölänjärvi Pälkäneellä ja Valkeakoskella (140 ha) ja Lestijärvi (6400 ha). Tärkeimpiä syysnuottauskohteitani ovat olleet mm. Enäjärvi (508 ha) Vihdissä, Utkujärvi (370 ha) ja Äkäsjärvi (1300 ha) Muoniossa, Nuorajärvi (66 ha) Rovaniemellä, Iso Vatjusjärvi (380 ha) Haapavedellä, Karvianjärvi (920 ha) Karvialla sekä Ranuan alueen järvet (Ranuanjärvi, Kuukasjärvet, Saarijärvi, Impiönjärvi ja Luiminkajärvi). 

Enäjärvi uutisissa

Vihdin Enäjärvi on ollut uutisissa viime aikoina siellä suoritettavan hurjan tehokalastushankkeen johdosta. Tehokalastushanke on Suomen mittakaavalla merkittävän, ja Enäjärvestä on tavoitteena pyytää n. 75000kg kalaa vuosittain kolmen vuoden ajan. Kokonaissaaliin on siis määrä olla noin 210000kg, joka tekee noin 420 kg/ha. 

Hankkeen ensimmäinen vuosi ylitti tavoitteet kirkkaasti ja oli erittäin onnistunut n. 110000kg poistosaaliilla. Tätä pidetään Euroopan mittakaavassakin tällä vuosituhannella tapahtuneiden hoitokalastusten osalta ennätyksellisenä. Petteri Kiiskilän ja Aulis Kiiskilän nuottauksien osuus tästä on yli 95000kg, joista yli 90000kg vain n. kuukaudessa syysnuottauksella!

Petteri Kiiskilä ja Aulis Kiiskilä ovat suorittaneet talvi- ja syysnuottauksia Enäjärvellä vuosina 2022-2023. 

Kuvat kuvakaappauksia, ensimmäinen LUVY ry  ja toinen Yle.

Ota yhteyttä

Oletko harkitsemassa hoitokalastusta lähialueellasi? Kysy lisätietoja tai tarjouspyyntöä!